Kevätpäiväntasaus on se hetki vuodessa, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen. Tämä tapahtuu 19. ja 21. maaliskuuta välillä.
Kevätpäiväntasaus merkitsee uuden vuodenajan, kevään, alkua. Suomessa kevätpäiväntasaus on yleensä maaliskuun 20. päivänä.
Kevätpäiväntasauksena päivä ja yö ovat samanpituiset. Tämä johtuu siitä, että Auringon säteet osuvat päiväntasaajan kohdalla yhtä pitkittäin. Pohjoisen pallonpuoliskolla päivät alkavat pidentyä kevätpäiväntasauksen jälkeen.
Kevätpäiväntasaus on merkittävä päivä monissa kulttuureissa. Se on usein uusien alkujen ja muutosten aikaa.
Kevätpäiväntasauksen merkitys Suomessa
Suomessa kevätpäiväntasaus on yleensä luonnon heräämisen ja uuden alun symboli. Silloin päivät alkavat pidentyä ja luonto herää talvenhorroksesta.
Kevätpäiväntasauksen aikaan on perinteisesti järjestetty erilaisia juhlia ja tapahtumia. Esimerkiksi Mikkelissä järjestetään vuosittain kevätpäiväntasausjuhlat, joihin kuuluu muun muassa musiikkia, tanssia ja taidetta.
Kevätpäiväntasauksen merkitys muissa kulttuureissa
Kevätpäiväntasaus on merkittävä päivä myös monissa muissa kulttuureissa. Esimerkiksi muinaisessa Egyptissä kevätpäiväntasaus oli uusien alkujen ja kasvun juhla. Silloin vietettiin Osiris-jumalan syntymäjuhlaa.
Intiassa kevätpäiväntasaus on Holi-juhlan alku. Holi on värien juhla, jota vietetään ilon ja rakkauden merkeissä.
Japanissa kevätpäiväntasaus on Hinamatsuri-juhlan alku. Hinamatsuri on nuorten tyttöjen juhla, jota vietetään yleensä 3. maaliskuuta.
Kevätpäiväntasaus on siis tärkeä päivä monissa kulttuureissa. Se on symboli uuden alun, kasvun ja uudistumisen.