Talven kaunein hetki on, kun saa tarkkailla lumisadetta ikkunasta. Melkein jokainen meist\u00e4 ihastuu n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n erilaisten lumikiteiden ainutlaatuisen kauneuden, kun ne laskeutuvat ikkunalle. Mutta miten n\u00e4m\u00e4 lumikiteet oikein syntyv\u00e4t? Lumi syntyy, kun pilviss\u00e4 oleva vesih\u00f6yry kohtaa kylm\u00e4\u00e4 ilmaa ja muuttuu ohuiksi j\u00e4\u00e4hiutaleiksi. Lumikiteet ovatkin ik\u00e4\u00e4n kuin j\u00e4\u00e4hilekasoja.<\/p>\n
Joissakin tilanteissa ilmassa oleva vesih\u00f6yry tiivistyy suoraan pieniksi j\u00e4\u00e4hileiksi. N\u00e4m\u00e4 ottavat kuusikulmaisen, prismamaisen muodon ja muodostavat lumikiteit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kiteet voivat vet\u00e4\u00e4 puoleensa ilmassa olevia kylmi\u00e4 vesipisaroita. Yksitt\u00e4iset kiteet alkavat muuttua monimutkaisiksi, niiss\u00e4 on oksia, kun ne kasvavat kulmistaan. Jokainen lumikide on ainutlaatuinen, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ole t\u00e4sm\u00e4lleen samanlainen.<\/p>\n
Lumikiteit\u00e4 muodostavat j\u00e4\u00e4kiteet ovat kiinnostaneet tiedemiehi\u00e4 jo kauan. Esimerkiksi vuonna 1611 Johannes Kepler<\/strong> mainitsi artikkelissaan j\u00e4\u00e4kiteiden kuusisymmetrisist\u00e4 muodoista. Noin 20 vuotta my\u00f6hemmin Rene Descartes<\/strong> havaitsi harvinaisen 12-reunaisen lumikiteen. Descartes huomasi, ett\u00e4 n\u00e4iden kiteiden reunat ja kulmat ovat tasapainossa ja suorat, ja t\u00e4m\u00e4 vaikutti h\u00e4neen suuresti. Lumikiteet muodostavat j\u00e4rjestelm\u00e4n, jossa jokainen ymp\u00e4r\u00f6i kuutta samanlaista lumikidett\u00e4.<\/p>\n Robert Hooke<\/strong> antoi 1665 julkaistussa Micrographia-kirjassaan tilaa erilaisten j\u00e4\u00e4kiteiden muodoille. N\u00e4iss\u00e4 julkaisuissa ei annettu paljon yksityiskohtia, mutta lumikiteiden kauneus kuvattiin runollisesti. X-ray-kristallografian tutkimisen j\u00e4lkeen alettiin tutkia lumikiteiden yksityiskohtaisia muotoja. Systemaattiset tutkimukset alkoivat 1950-luvulla, kun japanilainen ydinfyysikko Ukichiro Nakaya<\/strong> aloitti tutkimukset. Nakaya m\u00e4\u00e4ritteli lumikiteet ja teki niist\u00e4 kattavan luettelon. H\u00e4n loi my\u00f6s laboratoriossa keinotekoisia j\u00e4\u00e4kiteit\u00e4. Vuonna 1954 h\u00e4n julkaisi teoksen Kar Kristalleri: Luonnolliset ja Tekotekoiset, jossa k\u00e4siteltiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lumikiteiden tieteellist\u00e4 puolta.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n Kenneth Libbrecht<\/strong>, Kalifornian teknillisen korkeakoulun fyysikko, julkaisee tietoja ja valokuvia luonnollisista lumihiutaleista verkkosivustollaan. H\u00e4n luo j\u00e4\u00e4kiteit\u00e4\u00e4n laboratoriossa ja matkustaa kylmiin ilmastoihin, kuten Michigan, Alaska ja Ontario, saadakseen mikroskooppisia kuvia aidoista lumihiutaleista. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 on tarkkaa ja vaatii paljon huomiota. H\u00e4n ottaa valokuvia lumihiutaleista, jotka h\u00e4n on asettanut lasin p\u00e4\u00e4lle. Koska lumihiutaleet sulavat nopeasti, kaiken t\u00e4ytyy tapahtua kylm\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. H\u00e4nen valokuvansa ovat vaikuttavia. Nakayan tutkimusten ansiosta tied\u00e4mme nyt, ett\u00e4 tietyt ilmakeh\u00e4n olosuhteet, kuten l\u00e4mp\u00f6tila ja kosteus, vaikuttavat lumihiutaleiden muotoihin.<\/p>\n Kun seuraavan kerran sataa lunta, kannattaa lumihiutaleita tarkkailla tarkemmin. Ehk\u00e4 monenlaisia lumihiutaleita odottaa l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n L\u00e4hde: https:\/\/bilimgenc.tubitak.gov.tr.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Talven kaunein hetki on, kun saa tarkkailla lumisadetta ikkunasta. Melkein jokainen meist\u00e4 ihastuu n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n erilaisten lumikiteiden ainutlaatuisen kauneuden, kun ne laskeutuvat ikkunalle. Mutta miten n\u00e4m\u00e4 lumikiteet oikein syntyv\u00e4t? Lumi syntyy,… <\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":317,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[1,19],"tags":[46,47,45],"class_list":["post-316","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","category-kestava-kehitys","tag-ilmastomuutos","tag-kauniita-jaatyneita-pisaroita","tag-lumisade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=316"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":581,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions\/581"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/317"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}