J.V. Snellmanin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Suomessa 12. toukokuuta. Se on kansallinen liputusp\u00e4iv\u00e4, joka kunnioittaa suomalaista valtiomies J.V. Snellmania.<\/p>\n
H\u00e4n oli merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo Suomen kansallisessa her\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja autonomian ajan poliittisessa kehityksess\u00e4. Snellman oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 vaikuttaja suomalaisessa kulttuuriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja koulutuksen kehitt\u00e4misess\u00e4. H\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 juhlitaan muistoksi h\u00e4nen vaikutuksestaan Suomen historiaan.<\/p>\n
Johan Vilhelm Snellman (1806\u20131881). Suomenmielisen fennomanian hegelil\u00e4isen valtiofilosofian muotoili Johan Vilhelm Snellman. Johan Vilhelm Snellman syntyi vuonna 1806 Tukholmassa ja kuoli Kirkkonummella 1881. Snellmania pidet\u00e4\u00e4n Suomen kansallisfilosofina ja merkitt\u00e4vimpiin Suomen kansallisiin her\u00e4tt\u00e4jiin lukeutuvana. Inhimillisesti tarkasteltuna Suomen kansallisvaltiollinen itsen\u00e4isyys ei olisi toteutunut ilman Snellmania ja h\u00e4nen edustamaansa hegelil\u00e4ist\u00e4 kansallismielist\u00e4 valtiofilosofiaa. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4 Snellman ja h\u00e4nen nationalistinen valtiofilosofiansa ovat suomalaisten kannalta yh\u00e4 edelleen mit\u00e4 ajankohtaisimpia ja mit\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 teemoja.<\/p>\n
Snellman aloitti yliopisto-opintonsa Turun Akatemiassa vuonna 1822, samaan aikaan kuin kansallisiin avainher\u00e4tt\u00e4jiimme<\/p>\n
Snellman muutti Kuopioon, jossa h\u00e4n toimi koulun rehtorina. Vuonna 1844 h\u00e4n alkoi julkaista Maamiehen yst\u00e4v\u00e4- ja Saima-lehte\u00e4. Maamiehen yst\u00e4v\u00e4 oli maan ainoa suomenkielinen sanomalehti ja se oli helppolukuisena tarkoitettu tavallisen kansan tietoja ja taitoja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ruotsinkielisess\u00e4 Saima-lehdess\u00e4 k\u00e4siteltiin valtiollisia ja yhteiskunnallisia asioita, mm. kielikysymyst\u00e4 ja koululaitoksen suomalaistamista. Se her\u00e4tti paljon n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 varsinkin arvostelun kohteeksi joutuneissa. Lehti joutui sensuurin kohteeksi ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin lakkautettavaksi. Snellmanin pyrkimykset saivat t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenkin paljon kannatusta.<\/p>\n
lukeutuvat Runeberg ja L\u00f6nnrot. Snellman opiskeli Turun romantiikan innostaman kansallismielisyyden ilmapiiriss\u00e4 ensin teologiaa, koska aikoi alkujaan papiksi, mutta sitten p\u00e4\u00e4aineenaan filosofiaa. Snellmanin filosofian opettajana oli hegelil\u00e4inen professori ja kirjallisuusmies Johan Jakob Tengstr\u00f6m (1787\u20131858). Vuoden 1827 Turun palon j\u00e4lkeen yliopisto siirtyi Helsinkiin, jossa yliopisto tunnettiin Keisarillisena Aleksanterin-yliopistona. T\u00e4st\u00e4 yliopistosta Snellman maisteroitui 1832 ja v\u00e4itteli tohtoriksi Hegelin filosofiasta vuonna 1835.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
J.V. Snellmanin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Suomessa 12. toukokuuta. Se on kansallinen liputusp\u00e4iv\u00e4, joka kunnioittaa suomalaista valtiomies J.V. Snellmania. H\u00e4n oli merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo Suomen kansallisessa her\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja autonomian ajan poliittisessa kehityksess\u00e4. Snellman… <\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":1000,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[],"class_list":["post-985","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-liputuspaivat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/985","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=985"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/985\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1755,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/985\/revisions\/1755"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1000"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=985"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=985"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/otavansanomat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=985"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}