Suomalainen juhannus on keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Juhannus on Suomen suurin kansanjuhla, ja sitä vietetään perinteisesti yhdessä luonnon keskellä.
Juhannuksen juuret ovat muinaisessa suomalaisessa uskonnossa. Juhannusta vietettiin tuolloin kesän käännekohdan juhlana, jolloin uskottiin, että luonto oli voimakkaimmillaan. Juhannusta vietettiin esimerkiksi kokoontumalla metsään juhlistamaan luontoa ja sen henkiä.
Kristinuskon myötä juhannus alkoi yhdistyä Johannes Kastajan syntymäpäivään. Juhannuspäivä onkin nykyäänkin virallinen liputuspäivä Suomessa.
Suomalainen juhannus on täynnä perinteitä ja rituaaleja. Juhannuskokko on yksi juhannuksen tunnetuimmista symboleista. Juhannuskokko sytytetään juhannusyönä, ja sen kerrotaan karkottavan pahoja henkiä. Juhannuskokkoa käytetään myös juhannusyön juhlimiseen.
Juhannuksen muita perinteitä ovat muun muassa juhannusruusut, juhannustaika ja juhannustanssit. Juhannusruusut ovat juhannuksen suosituin kukkalaji. Juhannustaikalla pyritään esimerkiksi näkemään tulevaisuutta tai löytämään tuleva puoliso. Juhannustanssit ovat juhannuksen perinteisiä tansseja, joita tanssitaan yleensä juhannusyönä.
Juhannusta vietetään Suomessa yleensä joko mökillä tai kesäpaikalla. Juhannus onkin suomalaisille perinteinen tapa viettää kesää ja nauttia luonnosta. Juhannuksena syödään perinteisesti juhannusruokia, kuten grillattua makkaraa, muikkuja ja uusia perunoita.
Tässä vielä muutamia mielenkiintoisia faktoja suomalaisesta juhannuksesta:
- Juhannus on Suomen kansallispäivä.
- Juhannus on Suomen suosituin leirintämökkien varausajankohta.
- Juhannuskokko on keskimäärin 3 metriä korkea ja 2 metriä leveä.
- Juhannusruusut ovat Suomessa perinteisesti valkeita.
- Juhannustansseihin pukeudutaan yleensä perinteisiin juhannusasuihin.
Juhannus on siis tärkeä juhla suomalaisille. Se on juhla luonnosta, kesästä ja yhteisöllisyydestä.