J.V. Snellmanin päivää vietetään Suomessa 12. toukokuuta. Se on kansallinen liputuspäivä, joka kunnioittaa suomalaista valtiomies J.V. Snellmania.
Hän oli merkittävä hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä ja autonomian ajan poliittisessa kehityksessä. Snellman oli myös tärkeä vaikuttaja suomalaisessa kulttuurielämässä ja koulutuksen kehittämisessä. Hänen päiväänsä juhlitaan muistoksi hänen vaikutuksestaan Suomen historiaan.
Johan Vilhelm Snellman (1806–1881). Suomenmielisen fennomanian hegeliläisen valtiofilosofian muotoili Johan Vilhelm Snellman. Johan Vilhelm Snellman syntyi vuonna 1806 Tukholmassa ja kuoli Kirkkonummella 1881. Snellmania pidetään Suomen kansallisfilosofina ja merkittävimpiin Suomen kansallisiin herättäjiin lukeutuvana. Inhimillisesti tarkasteltuna Suomen kansallisvaltiollinen itsenäisyys ei olisi toteutunut ilman Snellmania ja hänen edustamaansa hegeliläistä kansallismielistä valtiofilosofiaa. Jo pelkästään tästäkin syystä Snellman ja hänen nationalistinen valtiofilosofiansa ovat suomalaisten kannalta yhä edelleen mitä ajankohtaisimpia ja mitä tärkeimpiä teemoja.
Snellman aloitti yliopisto-opintonsa Turun Akatemiassa vuonna 1822, samaan aikaan kuin kansallisiin avainherättäjiimme
Snellman muutti Kuopioon, jossa hän toimi koulun rehtorina. Vuonna 1844 hän alkoi julkaista Maamiehen ystävä- ja Saima-lehteä. Maamiehen ystävä oli maan ainoa suomenkielinen sanomalehti ja se oli helppolukuisena tarkoitettu tavallisen kansan tietoja ja taitoja lisäämään.
Ruotsinkielisessä Saima-lehdessä käsiteltiin valtiollisia ja yhteiskunnallisia asioita, mm. kielikysymystä ja koululaitoksen suomalaistamista. Se herätti paljon närkästystä varsinkin arvostelun kohteeksi joutuneissa. Lehti joutui sensuurin kohteeksi ja määrättiin lakkautettavaksi. Snellmanin pyrkimykset saivat tämän jälkeenkin paljon kannatusta.
lukeutuvat Runeberg ja Lönnrot. Snellman opiskeli Turun romantiikan innostaman kansallismielisyyden ilmapiirissä ensin teologiaa, koska aikoi alkujaan papiksi, mutta sitten pääaineenaan filosofiaa. Snellmanin filosofian opettajana oli hegeliläinen professori ja kirjallisuusmies Johan Jakob Tengström (1787–1858). Vuoden 1827 Turun palon jälkeen yliopisto siirtyi Helsinkiin, jossa yliopisto tunnettiin Keisarillisena Aleksanterin-yliopistona. Tästä yliopistosta Snellman maisteroitui 1832 ja väitteli tohtoriksi Hegelin filosofiasta vuonna 1835.